Ihmisen synnyin-tai asuinpaikalla ei saisi olla kielteistä vaikutusta hänen hyvinvointiinsa.
Katsauksessamme tuomme esille, että Suomessa on silti suuriakin alueellisia hyvinvointi-ja …

Maa-ja metsätalousministeriön (MMM) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR)
koordinoiman maaseutupolitiikan tavoite on maaseudulla asuvien ja toimivien ihmisten …

Tässä luvussa kuvataan asumisen tilaa Suomessa kiinnittäen erityistä huomiota siihen,
miten asuinolot eroavat tulotason ja asuinpaikan kaupunkimaisuuden mukaan. Asuinolot …

Eurooppalaisessa keskustelussa on viime vuosina ollut keskiössä kansalaisten
osallisuuden vahvistaminen. Hyvinvointipalveluiden näkökulmasta tämä tarkoittaa joko …

Artikkelimme käsittelee lapsiperheiden vanhempien hyvinvointia heidän hyvinvointi-ja
asuinaluekokemuksilleen antamiensa merkitysten pohjalta. Hyvinvointi koostuu monista …

Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana aluepoliittiset tavoitteet muodostuivat vähitellen
olennaiseksi osaksi hyvinvointivaltiota. Suomessa on perinteisesti erotettu pieni ja suuri …

Tiivistelmä Maamme alueellinen eriarvoistumiskehitys on alistanut pohjoisen ja itäisen
Suomen nuorten koulutus-ja työmarkkinakansalaisuuden—ja sen myötä …

Käsillä oleva julkaisu liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Muuttoliike ja
sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien muokkaajina …

Huono-osaisuus ilmiönä on epämääräinen ja vaihteleva, ja sen arvioiminen ja ajallisten
muutosten seuraaminen on hankalaa. Ilmiön tarkastelun avuksi olemme Sokra …

Väestön hyvinvointi vaihtelee Suomessa maaseutumaisten ja kaupunkimaisten alueiden
välillä. Alueiden kehittämisessä voidaan pyrkiä vähentämään erityyppisille alueille …